Kymenlaaksolaiset tutustumis- ja verkottumiskäynnillä Heurekassa
Kymen Innovaatioyhdistys ry tarjosi syyskuun 22. päivänä tutustumis- ja verkottumismatkan Vantaan Heurekaan. Päivän kestäneelle bussimatkalle kutsuttiin mukaan yhdistyksen jäsenet, ensimmäisen IdeaKymi-kilpailuun 2020-2021 osallistuneet ja Kymenlaakson Innovaatioverkoston jäsenorganisaatioiden edustajat. Vantaan kaupungin elinkeinopäällikkö Mika Perttunen esitteli Euroopan innovatiivisimman kaupungin nykyistä innovaatioiden edistämistoimintaa yhdessä kaupungin hanketoimiston päällikkö Mariliinu Ahlströmin kanssa. Vantaan kaupunki voitti vuonna 2021 alle 250 000 asukkaan sarjassa Euroopan kaupunkien välisen innovaatiokilpailun ja sai palkinnoksi 500 000 euroa.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008435633.html.
Elinkeinopäällikkö Mika Perttuselle Kymenlaakson toimintaolosuhteet yritystoiminnan edistämisessä olivat tuttuja toimiessaan muutama vuosi sitten Kotkassa kehitysyhtiö Cursor Oy:n toimitusjohtajana sekä myöhemmin Kouvola Innovation Oy:n hallituksen puheenjohtajana.
Mika painotti tilaisuuden avauspuheessaan (kuvassa), että alueellisen elinvoiman kehittäminen lähtee aina luovuudesta, mitä voi vauhdittaa organisoimalla yhteisöjä, missä innovaattorit voivat saada toisistaan vertaistukea. Vantaa on Kymenlaaksoon verrattuna täysin erilainen toimintaympäristö. Kaupungin väestö kasvaa voimakkaasti. Erityisesti Helsinki-Vantaan lentoasema ja sen yhteyteen syntynyt Suomen nopeimmin kasvava yrityskeskittymä kirittää kaupungin elinkeinotoimen kehittämistyötä. Vantaalla aloittavista yrittäjistä jo lähes puolet on vieraskielisiä. Viiden vuoden kuluttua uuryrityskeskus Yritys Vantaan palveluja käyttäneistä 98 prosenttia jatkaa edelleen toimintaansa. Tällä hetkellä kaupungissa toimii yli 10 000 yritystä, joissa on yli 111 000 työpaikkaa. Vantaan kaupungin elinkeinojen potentiaalista kehittämisympäristöä kuvaa hyvin alla oleva tilastolistaus.
Mika Perttunen kertoi, että Vantaalla on käynnistynyt iso Campus-rakennusprojekti, jonka ytiminä on oppilaitokset, yhteistilat yrittäjille, Business-Vantaan palvelut, elinvoimatori yrityksille sekä yhteistiloja go working-työskentelyä varten. Kouvolassa keväällä avattu Kohoa-synergiakeskus on vastaavanlainen ”campus” omassa sarjassaan https://kohoa.fi/
Palkintorahat innovatiivisuuden vahvistamiseen
Vantaan elinkeinotoimen hankepäällikkö Mariliinu Ahlström
(kuvassa) kertoi omassa puheenvuorossaan kokemuksistaan The European Capital Innovation Awards 21 -kilpailuun intensii-visestä hakuprosessista ja esitteli Vantaan hakemuksen paino-pisteeet:
Hiilineutraali Vantaa 2030:
Vihreä siirtymä ja yhteistyö
Elinkeino ja yritykset
Verkostoituminen, vihreä siirtymä ja muutoksissa tukeminen
Kaupunki kaikille
Sosiaaliset innovaatiot rakentuvat osallisuuden ja hyvinvoinnin kehittämisestä
Oppiva kaupunki ja digitaalisuus
Smart Vantaa
Verkostomainen yhteiskehittäminen, muutoskyvykäs organisaatio
Mariliinu totesi, että palkintorahat 500 000 euroa päätettiin käyttää kahteen innovaatioseminaariin, kahteen innovaatiokilpailuun kahden vuoden välein, Tempo-orkesteriin sekä elinkeinopoliittiseen viestintään sekä markkinointiin.
SolarFoods Oy tuottaa Vantaalla proteiinia ilmasta ja sähköstä
Vantaan elinkeinotoimi yllätti kymenlaaksolaiset vieraansa esittelemällä lopuksi ennen Heurekan näyttelyihin tutustumista Solar Foods Oy:n ja sen toimitusjohtajan Pasi Vainikan, tohtori-innovaattorin kiireestä kantapäähän.
Wikipediasta: ”Solar Foods on niin kutsuttuspin-off, jonka alkuperäinen idea perustuu VTT:n ja Lappeenrannan-Lahden teknillisen-yliopiston (LUT) yhteiseen uusiutuvien energioiden tutkimukseen, joiden takana oleva ajatus ravinnon tuottamisesta pelkästä ilmasta sähkön avulla on peräisin 1960-luvulta.Kun tutkimusryhmä tiedotti kesällä 2017 onnistuneensa tekemään ruokaa ilmasta, keksintö sai kansainvälistä julkisuutta. Yrityksen perustivat samana vuonna tekniikan tohtorit Pasi Vainikka ja Juha-Pekka Pitkänen yhdessä Sami Holmströmin, Jero Aholan, Jari Tuovisen ja Janne Mäkelän kanssa. Yrityksen tavoitteena oli aloittaa proteiinin ensimmäisen vaiheen kaupallinen tuotanto vuoden 2021 aikana tehtaalla, jonka vuosikapasiteetiksi arvioitiin 100 tonnia proteiinia”.
Toimitusjohtaja Pasi Vainikka (kuvassa) kertoi, että Wikipediassa mainittu tavoite yhtiön tuotannon käynnistyksestä ja kehityksestä on nyt käymässä toteen: Tuotanto aloitettaneen ensi vuoden alussa uudessa vuodenvaihteessa valmistuvassa tehtaassa Vantaalla. Liiiketoiminnan tuleva kehitys on turvattu muun muassa pääomasijoittajien ja Business- finlandin viime vuonna myöntämällä Suomen suurimmalla tukirahoituksella, lähes 34 miljoonalla.
Yhtiön kotisivujen esittelyjohdannoissa todetaan muun muassa:
”Elintarvikkeiden tuotanto, sellaisena kuin me sen tunnemme, on täysin riippuvainen maa- ja sääolosuhteista. Proteiinin tuotanto on massiivisesti suhteetonta maapallon resurssien tuhlaamista. On aika siirtyä kestävän elintarviketuotannon aikakauteen vapauttaaksemme planeettamme maatalouden rasitteista”.
”Ainutlaatuisella bioprosessillamme voidaan kasvattaa yksi mikro-organismi, yksi miljardeista luonnossa esiintyvistä mikro-organismeista, loputtomaksi syötäväksi kelpaavaksi ruoaksi ilman, sähkön ja käymisen avulla. Tämä bioprosessi ei ehkä ole perinteinen, mutta se on yhtä luonnollista kuin hengittämämme ilma.”
”Solein on maailman puhtain ja kestävin proteiini. Se on ravitsemuksellisesti rikas. Se voi maistua ja näyttää miltä tahansa, mihin sitä käytät. Se on toiminnaltaan vertaansa vailla – sitä voidaan käyttää missä tahansa ruoassa ruokavaliosta riippumatta”
Päivän päätteeksi vieraiden ja isäntien välillä kehkeytyi keskustelu mahdollisesta innovaatioyhteistyöstä Vantaan elinkeinotoimen ja Kymenlaakson Innovaatioverkoston välillä. Kiertotalous nousi esille yhtenä potentiaalisena yhteistyön kohteena. Toisena yhteistyöalueena puhuttiin Ideakilpailuihin liittyvästä kokemusten jakamisesta sekä Keksintösäätiön Ideajalostamo-konseptista.
Kotimatkalla bussissa oli hämmentynyttä porukkaa. Heureka ja Vantaan elinkeinotoimen toteuttamat innovaatioiden kehittämisprosessit olivat tehneet vaikutuksen. Ehkäpä lokakuussa käynnistyvä IdeaKymi-kilpailu tuottaa uusia – toivottavasti merkittäviäkin keksintöjä ja liikeideoita Kymenlaaksossa hyödynnettäväksi Innovaatioverkostomme tuella.
Teksti & kuvat: Markku Saari